Suomalaisten mielipiteitä Euroopan unionista

European Values Study 2009Suomalaisten luottamus Euroopan Unioniin, European Values Study 2009

 

International Social Survey Programme 2013Suomalaisten mielipide Euroopan Unionin jäsenyydestä, ISSP 2013Suomalaisten mielipide EU-jäsenyyden hyödyistä, ISSP 2013

 

European Social Survey 2014Suomalaisten mielipide EU:n yhdentymisestä, European Social Survey 2014Suomalaisten luottamus Euroopan parlamenttiin, European Social Survey 2014

 

Eurobarometri 11/2015Suomalaisten luottamus Euroopan Unioniin, Eurobarometri 2015Suomalaisten mielipide EU:n tulevaisuudesta, Eurobarometri 2015

Aineistot:

EVS (2010): European Values Study 2008: Finland (EVS 2008). GESIS Data Archive, Cologne. ZA4762 Data file Version 1.1.0, doi:10.4232/1.10158

ISSP Research Group (2015): International Social Survey Programme: National Identity III – ISSP 2013. GESIS Data Archive, Cologne. ZA5950 Data file Version 2.0.0, doi:10.4232/1.12312

ESS Round 7: European Social Survey Round 7 Data (2014). Data file edition 2.0. NSD – Norwegian Centre for Research Data, Norway – Data Archive and distributor of ESS data for ESS ERIC

European Commission, Brussels (2016): Eurobarometer 84.3 (2015). TNS opinion, Brussels [producer]. GESIS Data Archive, Cologne. ZA6643 Data file Version 2.0.0, doi:10.4232/1.12539

Mainokset

Kaksi tapaa mitata työttömyyttä

Työttömyyteen liittyviä tilastoja laativat Suomessa sekä Tilastokeskus (työvoimatutkimus) että työ- ja elinkeinoministeriö (työnvälitystilasto). Tilastokeskuksen työvoimatutkimus on otostutkimus, johon haastatellaan kuukausittain puhelimitse noin 12 000 henkilöä. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston luvut puolestaan kerätään suoraan Työ- ja elinkeinotoimistojen asiakasrekisteristä. Suomen virallinen työttömyysaste lasketaan Tilastokeskuksen luvuista. Jatka lukemista ”Kaksi tapaa mitata työttömyyttä”

European Social Survey – maahanmuuttoasenteet Suomessa vuonna 2014

European Social Survey (ESS) on laaja survey-tutkimus, joka kartoittaa eurooppalaisten asenteita, uskomuksia ja tapoja. Projekti käynnistyi Euroopan tiedesäätiön aloitteesta vuonna 2001 ja tutkimus on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2002 lähtien. Nykyisin ESS kerää vertailukelpoista dataa yli 30 Euroopan maasta.

ESS:n kenttätyö toteutetaan kussakin maassa käyntihaastatteluina. Otokset edustavat koko maan 15 vuotta täyttänyttä väestöä ilman yläikärajaa.

Vuoden 2014 ESS-kierroksella erityisen tarkastelun kohteena olivat maahanmuuttoon liittyvät kysymykset. Suomessa kyselyyn vastasi yhteensä 2087 henkilöä. Tässä artikkelissa käytetty aineisto on painotettu ESS:n omia painomuuttujia käyttäen. Jatka lukemista ”European Social Survey – maahanmuuttoasenteet Suomessa vuonna 2014”

Elinvoimaa ja ympäristötuhoja – Talvivaaran kaivos mediassa vuosina 2010–2012

2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla suomalaisen kaivosteollisuuden uudeksi lippulaivaksi nousi Sotkamossa sijaitseva Talvivaaran nikkelikaivos. Rakentamisvaiheessaan Talvivaara oli ensimmäinen mittava kaivoshanke Suomessa vuosikymmeniin ja samalla maan kaikkien aikojen suurin kaivoshanke. Kaivoksen toiminta käynnistyi suurin odotuksin syksyllä 2008. Mediassa hanketta kuvattiin esimerkiksi otsikoin ”Nälkämaan ihme”, ”Kainuun Klondyke” ja ”Onnenpotku koko Itä-Suomelle”. Talvivaaran osakseen saaman julkisuuden sävy muuttui 2010-luvun taitteessa kuitenkin nopeasti. Vuosien 2010–2012 kuluessa kaivos nousi otsikoihin enenevissä määrin ennen kaikkea ympäristövaikutustensa vuoksi.

Talvivaara2010-2012

1.) Helmikuussa 2010 Talvivaaran Kaivososakeyhtiö ilmoitti suunnittelevansa muiden metallien sivutuotteena saatavan uraanin talteenottoa. Erityisesti paikallistasolla nikkelikaivoksen uraanihanke nostatti runsaasti kritiikkiä Talvivaaran toimintaa ja menettelytapoja kohtaan.

2.) Syyskuussa 2010 julkisuuteen tuli tieto silloisen ympäristöministerin Paula Lehtomäen lähipiirin merkittävistä kaivosomistuksista. Keskeisiksi kysymyksiksi nousivat Lehtomäen mahdollinen jääviys kaivosta koskevassa päätöksenteossa sekä epäily kaivosyhtiön osakekauppoihin liittyneestä sisäpiiritiedon väärinkäytöstä. Lehtomäki ja hänen puolisonsa vapautettiin sisäpiiriepäilyistä marraskuussa 2010.

3.) Kevään 2011 kuluessa Kainuun Sanomissa käytiin vilkasta keskustelua Talvivaaran uraaniluvasta. Paikallisen väestön keskuudessa yhä suurempaa huolta alkoi herättää myös kaivostoiminnantoiminnan vesistöille aiheuttama uhka.

4.) Marraskuussa 2011 kaivoksen lähialueilleen aiheuttamat ympäristöhaitat nousivat laajalti myös valtakunnallisen mediahuomion kohteeksi. 8.11.2011 Helsingin Sanomat uutisoi Talvivaarasta otsikolla ”Jätekemikaalit pilaavat järviä – tutkija: Suomessa on ensi kertaa tehty meriolosuhteet sisäjärveen”. Talvivaara oli marraskuusta 2009 lähtien johtanut ympäristölupansa mukaisesti osan kaivosprosessin sulfaatti- ja metallipitoisista ylijäämävesistä ympäristöön ja kaivosalueen lähivesistöihin.

 5.) Maaliskuussa 2012 Talvivaarassa tapahtui kaivoksen työntekijän kuolemaan johtanut tapaturma. Tapaus nousi näkyvästi otsikoihin. Onnettomuus kytkeytyi osaltaan Talvivaaran lukuisten ongelmien ketjuun, ja herätti yhä enemmän epäilyjä kaivosyhtiön toimintakykyä kohtaan.

 6.) Maalis-huhtikuun vaihteessa poliisi ryhtyi tutkimaan Talvivaaran ympäristölupahakemuksen laatimisprosessia. Kaivoksen alkuperäinen ympäristövaikutusten arviointiselostus oli laadittu virheellisin tiedoin. Kevään 2012 kuluessa myös Talvivaaran uraanihanke herätti yhä laajempaa kritiikkiä.

7.) Marraskuun neljäntenä päivänä vuonna 2012 Talvivaaran kipsisakka-altaassa havaittiin vuoto, kolmannen kerran kaivoksen toimintahistorian aikana. Vuototapaus oli suuruusluokaltaan selvästi suurempi kuin aiemmat: jätevettä vuoti kipsisakka-altaasta kaiken kaikkiaan yli miljoona kuutiota, josta 220 000 kuutiota jouduttiin laskemaan suoraan luontoon.

Yksilöidyt_ympäristöongelmatAineisto: Helsingin Sanomen ja Kainuun Sanomien verkkoarkistot